MITÄ KUULUU?

Me olemme luonnostaan kiinnostuneita itseemme liittyvistä tiedoista ja taidoista sekä haluamme ymmärtää itseämme. Itseymmärryksen lisääminen auttaa meitä toimimaan meille sopivalla tavalla eri tilanteissa sekä löytämään tapoja parempaan itsensä johtamiseen. Jokainen meistä puhuu keskimäärin noin 50 000 sanaa päivittäin. Jokainen minuutti ajatuksenvirtaa tai sanoja on noin 200–300. Jokainen meistä käy sisäistä keskustelua, toiset tunnistavat sen paremmin kuin toiset. Itsepuheen tietoinen hyödyntäminen voi lisätä itseluottamusta ja motivaatiota.

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää tunnistaa omat kykymme ja pystyvyytemme. Arvioimme alati itseämme ja kykyjämme eri tilanteissa, mutta huomioitavaa on se, että itsemme arviointiin liittyy usein paljon tunnetta. Positiivinen itsepuhe ohjaa toimintaa kohti onnistumisia ja vahvistaa niitä alueita, joihin energiaa halutaan suunnata.

Itsepuhetta voidaan käyttää motivoivana, vireystilan säätelykeinona, keskittymisessä tai kannustuskeinona. Sillä voidaan vahvistaa omaa tunnetta ”Olen itsevarma”, tilanteen luonnetta ”esiintyminen tulee menemään hyvin” tai kertaamalla aikaisemmin harjoittelemaasi ”Olen harjoitellut ja osaan tämän”. Alussa on hyvä hahmottaa, minkälainen perustyyli sinulla on itsellesi muodostunut. Onko oman itsepuheen tyyli kannustava, positiivinen vai kenties väheksyvä ja negatiivinen? Tehokas itsepuhe on myönteistä, realistista ja ytimekästä.

Omien ajatusten ja tunteiden kuunteleminen on tärkeää, sillä se auttaa myös vuorovaikutustilanteissa muiden kanssa. Ihmisen kokemus siitä, että hän ei tule kuulluksi tai ymmärretyksi omine tuntemuksineen, voi johtaa ahdistuksen lisääntymiseen. Itsetuntemus on taitoa tunnistaa omat tunnetilat, mieltymykset, voimavarat ja vaistot. Se on taitoa tunnistaa, mitä itsessä tapahtuu ja miten itse toimii kussakin tilanteessa. Monilla ihmisillä voi olla vaikeuksia aidossa ilmaisemisessa ja kohdata omia tunteita, koska tunteita ei ole opetettu ilmaisemaan sanallisesti eikä avoimesti.

Tunteiden kohtaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle positiivisuuden kautta. Tämä ei tarkoita, sitä että negatiivisia ajatuksia tai tunteita tulisi kokonaan välttää. Pyri havaitsemaan eri tunteita, tunnistaa ja nimetä ne sekä pyri ymmärtämään mistä ne johtuvat. Muista, että ulkopuoliset ärsykkeet ja kohtaamasi tilanteet vaikuttavat myös koko ajan tunteisiimme. Esimerkiksi kun kuulemme pirteää, rytmikästä musiikkia voit huomata ajattelevasi iloisia asioita, tuntea iloa ja ehkä haluat lähteä liikkeelle, jopa tanssia. Jos saat vaikka työpaikallasi positiivista palautetta, huomaat hyvänolontunteen kenties myös kehossasi – ryhtisi kohenee ja rentoudut. Vaikuta siis ympäristöösi tekemällä siitä sinulle mieluinen.

Tarvitsemme kyvykkyyden tunnetta ja tahdonvoimaa, jotta uskallamme toimia haasteiden eteen sattuessa sekä jaksamme työskennellä tavoitteiden saavuttamiseksi. Epäonnistumisen tai virheen sattuessa valitsemme usein kriittisen, moittivan ja tuomitsevan suhtautuminen itseemme. Itsemyötätunto on kuitenkin aktiivista lohdutusta, kannustusta ja rohkaisua itselle, jonka lähestymistapa on ystävällinen ja rakentava. Itsemyötätuntoa tarvitsemme juuri eniten silloin, kun jotakin on mennyt pieleen.

Kun olet harmissasi itsellesi, saatat myös tulla purkaneeksi harmia helposti ympärilläsi oleviin ihmisiin. Kun taas pystyt olemaan itsellesi myötätuntoinen, pääset helpommin rauhalliseen olotilaan, jolloin myös muiden kanssa toimiminen helpottuu. Ole itseäsi kohtaan empaattinen. Me usein osaamme olla myötätuntoisia muita kohtaan, joten mieti aina sanoisitko hyvälle ystävälle samoin kuten puhut itsellesi?

Muista palkita itsesi aina onnistumisestasi. Nykypäivän kiireissä hyvä palkinto on vaikka palkita itsensä tekemällä jotain täysin hyödytöntä ja mukavaa, kuten esimerkiksi elokuvan katsominen puolison tai ystävän kanssa. Laiskuus alkaa olla myös nykypäivänä taito, jota me emme oikein osaa riittävästi.