KEHON JA MIELEN HYVINVOINTI

Ihminen on ainutlaatuinen psykofyysinen kokonaisuus, jonka persoonallisuus ja psyyke rakentuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Psykologiset tekijät voidaan jakaa yksilön ulkopuoliseen maailmaan ja mielen sisäiseen maailmaan liittyviin tekijöihin. Itseluottamus ja motivaatio ovat keskeisiä psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat meidän käyttäytymiseemme.

Itseluottamuksen merkitystä elämässä ei voi väheksyä. Itseluottamus on varmuuden kokemusta, uskoa omiin kykyihin ja siihen, että omat yritykset tuottavat tulosta. Itseluottamukseen liittyy myös positiivinen ajattelu, uskoa menestykseen ja onnistumiseen sekä odotuksiin parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta. Hyvä itseluottamus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen kuvittelee olevansa muita parempi.

Motivaatio on erittäin tärkeä tekijä liikunnassa ja urheilussa sekä kaikessa tekemisissämme. Erityisesti sisäinen ja sisäistetty motivaatio ovat korostuneessa roolissa. Sisäinen motivaatio on sisäsyntyistä, joka kumpuaa yksilön sisältä ja tällöin yksilö nauttii tekemisestään tai ajatuksesta saavuttaa tavoittelemansa päämäärä, tavoite. Sisäistetyllä motivaatiolla tarkoitetaan toimintaa, jota yksilö kokee merkitykselliseksi. Yksilö on voinut sisäistää jonkun ulkoisen motivaatiotekijän esimerkiksi säännöllisen liikkumisen terveysvaikutuksien hyödyt itselleen. Merkityksellisyys vaikuttaa sitoutumiseen tavoitteen saavuttamisessa ja pitkäjänteisyyteen.

Motivaatiota ilmiönä tutkivassa psykologiassa on tunnistettu, että sisäinen motivaatio koostuu psykologisista perustarpeista. Ihminen pyrkii kaiken aikaa tyydyttämään kolmea psykologista perustarvettaan eli autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden kokemuksia. Ihminen kokee autonomiaa, mikäli hänestä tuntuu, että hänellä on mahdollisuuksia tehdä itse valintoja. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus tarkoittaa kokemusta ryhmään tai yhteisöön kuulumisesta sekä hyväksytyksi tulemisen ja turvallisuuden tunnetta. Koettu kyvykkyys tarkoittaa puolestaan ihmisen kokemusta omista kyvyistään ja niiden riittävyydestä erilaisissa haasteiden ja tilanteiden parissa.

Ajattele positiivisesti ja kiinnitä huomiota siihen miten puhut itsellesi. Positiivinen ajattelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikesta tulisi ajatella yhtäkkiä vain positiivisesti. Mielikuvamme vaikuttavat vahvasti siihen, miten koemme asiat. Jos koet käsillä olevan tilanteen haastavaksi, on myös tunnetilasi tällöin raskas ja ajatuksesi negatiiviset. Puolestaan jos koet nykyisen tilanteen mielenkiintoisena ja innostavana, on tunnetilasi energinen sekä positiivisen odottava. Kyse on siis aina omasta tulkinnastamme ja siitä, millaisen mielikuvan muodostamme kustakin tilanteesta.

Jos löydämme keinon vaikuttaa mielikuvaamme, voimme muuttaa negatiivisen tunnetilan mielekkääksi. Ja on hyvä huomata, että tämä vaikuttaa myös toisinpäin, jos mielikuvamme on negatiivinen, myös tunnetilamme on negatiivinen. Tämän voit huomata käytännössä siten että, jos olet myöhässä jostakin tapaamisesta, tällöin kehosi alkaa jännittyä ja sinun voi olla vaikea keskittyä. Pysäytä mielesi siihen tilanteeseen missä olet, sillä et voi asialle enää mitään, mutta voit vaikuttaa siihen, miten suhtaudut asiaan. Mieti, suhtaudutko asiaan itseäsi soimaten vai positiivisesti. Tämä puolestaan määrittää sen, saavutko määränpäähäsi jännittyneenä vai rentoutuneena sekä valmiina keskittymään. On myös hyvä tunnistaa tällaisena aikana, suhtaudutko asioihin positiivisesti vai negatiivisesti.

Myönteisellä itsepuhelulla on suuri vaikutus ihan päivittäiseen elämäämme. Voit todentaa tämän kokeilemalla muun muassa siten, että menet peilin eteen ja sanot itsellesi kymmenen kertaa ääneen ”kylläpäs naurattaa”, niin jo kuudennen kohdalla alkaa automaattisesti naurattaa tai ainakin hymyilyttää.

Kuntomuutosten saavuttaminen ei vaadi ylitsepääsemättömiä suorituksia ja muista, että onnistumiset tuottavat positiivista energiaa. Positiivinen energia puolestaan tuottaa onnistumisia. Sanotaan, että positiivisesti ajattelevat ihmiset huomaavat paremmin heidän edessään olevia mahdollisuuksia ja täten he menestyvät paremmin. Tällainen silmukka ruokkii siis itse itseään.

Terveyden ylläpitämisen kannalta sydämen sykettä kohottavaa, reipasta liikettä tulisi tulla vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista 1 tunti ja 15 minuuttia. Lihaskuntoa kehittävää harjoittelua olisi hyvä harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Tärkeintä on kuitenkin löytää oma tapa liikkua, sillä kaikki liike lasketaan. Liiku siis omalla tavallasi kehittääksesi kehoa ja mieltä, joka päivä!