Elämäntapadieetit-artikkelisarja

OSA 4: Ravinteikasta ruokaa lääkäri Antti Heikkilän tyyliin

”Suomen Atkinsiksi” toisinaan kutsutun lääkäri Antti Heikkilän luotsaama vähähiilihydraattinen ja ravinteikas ruokavalio herättää kipakoita keskusteluita puolesta ja vastaan. Heikkilän psykofyysinen tarkastelukulma laajentaa perinteistä näkemystä ruokavaliosta. Oikeanlainen ravinto voi olla polttoaineen lisäksi myös avain mielen tasapainoon ja elämänilon löytymiseen.

Kuka on tämä mystinen ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri, joka kaunistelematta murskaa median ja virallisten lähteiden näkemyksiä ravitsemuksesta? Heikkilän mukaan meissä kaikissa on voimia jotka joko sairastuttavat, tekevät meidät terveiksi tai parantavat jo olemassa olevia sairauksia. 

Kivut ovat Heikkilän spesialiteetti. Hänen nykyinen pyrkimyksensä on kipujen hoitaminen ilman leikkauksia. Yksi käytettävistä keinoista tässä on ruokavalio, joka poikkeaa ravitsemussuositusten valtavirrasta radikaalisti. 

Alunperin Heikkilä lähti tutkimaan kivun alkuperää ja törmäsi väittämään, että kipupotilailla on usein ongelmia sokeritasapainon kanssa. Hän kokeili erilaisia ruokavalioita itseään koekaniinina käyttäen ja sattumalta löysi ruokavalion, jonka avulla pudotti 15 kiloa ja alkoi voida paremmin kuin vuosiin.
 

Parantava elämäntapadieetti

Ensimmäisen aihetta käsittelevän kirjansa, Elämän Paras Aika (2002) julkaisun jälkeen Heikkilä on kerännyt tietoa tuhansien suomalaisten kokemuksista vähähiilihydraattisesta dieetistä. Suurin osa kokemuksista on rohkaisevia: monet ovat päässeet lääkkeistä, liikapainosta ja mielialan heittelyistä. 

Elämänlaatu on parantunut ja sairaudet parantuneet tai elämä niiden kanssa on helpottunut kipujen ja oireiden lievittymisen johdosta. Kolesteroliarvot ovat laskeneet, ihottumat kadonneet ja tulehduskierteet loppuneet kun elimistölle on vihdoin annettu ravintoa, josta prosessoituja ainesosia ei löydä edes suurennuslasilla. 
 

Alakarppaajien Suomi-guru

Mielikuva Heikkilä- tai Atkins-dieettiä noudattavasta henkilöstä on usein laihduttaja, joka lotraa kermaa litrakaupalla ja julistaa hiilihydraatittoman ruokavalion ihanuuksia pekonin rasva suupielistä tursuten. Todellisuus on useimmiten kuitenkin toinen; moni "alakarppaajiksi" itseään kutsuvista, vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavista suhtautuu ruokaan kunnioittavalla ja hyvinkin kulinaristisella tavalla. 

Heikkilän opit ravinteikkaasta ja luonnonmukaisesta ruuasta ovat monen suomalaisen vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajan kulmakivi. Internetin foorumeilla, kuten karppaus.info-sivustolla, käydään vilkasta keskustelua vähähiilihydraattisesta elämäntavasta. Viestien paljous kertoo aiheen kiinnostavan ja tarve virallisten suositusten kyseenalaistamiseen on kova. 

Olipa kyseessä Atkins, Heikkilä tai joku muu lukuisista eri vähähiilihydraattisen elämäntavan puolestapuhujista, on viesti lopulta yksinkertainen ja sama. Ihmisten olisi aika palata juurilleen, syömään ruokaa joka on lähellä luonnollista olomuotoaan ja joka sisältää kaikki alkuperäiset ravinteet teollisesti lisättyjen lisäaineiden ja synteettisten ainesosien sijaan. 
 

Rehellistä ravintoa, reilua ruokaa 

Heikkilän suosittelema ruokavalio on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen: jätetään pois sokeri, peruna, kaikki tai suuri osa viljatuotteista sekä tärkkelyspitoiset kasvikset. Huolehditaan riittävästä proteiinin saannista syömällä jokaisella aterialla proteiinipitoista ruokaa itselle sopiva annos. Vihanneksia ja marjoja syödään reilusti jokaisella aterialla. Lisäksi käytetään luonnollisia rasvanlähteitä; voita, kookosöljyä, avokadoa, pähkinöitä, oliiviöljyä ja rasvaisia lihoja, kaloja sekä maitotuotteita kuten täysrasvaista juustoa, jogurttia tai käsittelemätöntä raakamaitoa. 

Valmisruoat jätetään kauppaan, syödään kolme kunnollista ateriaa päivässä ja nautitaan ruoasta rauhassa. Prosessoidut ruoka-aineet ja valmisateriat, lisäaineita ja tyhjää energiaa sisältävät ruoat joutavat kaapista ulos. 

Ruoan määrä on silloin oikea, kun aterioiden välillä ei ole nälkä. Välipalaksi voi syödä pähkinöitä tai vihanneksia jos tuntee niitä tarvitsevansa. Makroravinnejakaumia tai kalorien laskemista ei tarvita. Numeroiden seuraamisen sijaan opetellaan kuuntelemaan oman kehon viestejä. 
 

Pelot pois rasvaa kohtaan

Rasvojen suhteen Heikkilän mielipiteet risteävät rajusti verrattuna ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. Hänen määritelmänsä hyvistä rasvoista sisältää kaikki eläin- ja kasviperäiset rasvat joita ei ole käsitelty teollisin menetelmin. Kirjoissaan hän tyrmää täysin väitteet siitä, että muun muassa sydäntaudit ja korkea kolesteroli johtuisivat runsaasta eläinrasvojen käytöstä. 

Heikkilä mainitsee usein rasvojen edullisen vaikutuksen muun muassa aivojen toiminnalle, solukalvojen terveydelle, vitamiinien imeytymiselle ja hormonitoiminnalle. Hänen mukaansa tyydyttynyt rasva on ihmisen luonnollisinta ravintoa. Erityisesti paistamiseen hän suosittelee kookosöljyä tai voita, sillä niiden rasvahappokoostumus ei muutu epäedulliseksi vaikka niitä kuumennettaisiin korkeissa lämpötiloissa – herkät kasviöljyt kun eivät kovia lämpötiloja kestä pilaantumatta. 

Rivien välistä voi lukea, että rasvaa ei hänen mukaansa tarvitse pelätä, mutta ei myöskään ylikorostaa ruokavaliossa. Pääasia on, että ymmärtää sen välttämättömyyden ja merkityksen terveydelle.
 

Kaikki pehmeä rasva ei ole hyvää

Huonoja rasvoja Heikkilän mukaan ovat kaikki jäljelle jäävät: sekä tyydyttymättömät että tyydyttyneet rasvat, joiden koostumuksen muokkaamiseen ihminen on laittanut näppinsä. Näin ollen virallisten suositusten suitsuttamat margariinit ja teollisesti valmistetut kasviöljyt kuten halpa rypsiöljy saavat kyytiä, samoin esimerkiksi pikkuleivissä, pikaruoassa ja leivonnaisissa käytetyt kasvirasvat. Näiden rasvojen Heikkilä sanoo aiheuttavan tulehdusta ja sairastuttavan solukalvot, joiden terveys on hyvinvointimme perusta. 

Esimerkiksi lasten lihavuus ja diabeteksen lisääntynen voidaan hänen mukaansa osaksi selittää ravintoköyhän ja teollisia rasvoja sisältävän ruokavalion yleistymisellä. Tämä on mielenkiintoista tietoa senkin vuoksi, että useat tutkimukset tukevat hänen havaintojaan. Muun muassa taannoin Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus lasten atopiasta ja astmasta paljasti, että lapset joilla oli todettu atopia, käyttivät ruokavaliossaan enemmän margariinia ja vähemmän voita ja kalaa kuin ei-atooppiset lapset. Atopiakin on yksi tulehduksen esiintymismuodoista. 


 

Miten mielesi voi?

Ruoan kuuluu yhtä lailla olla kehon ja mielen ravintoa - Heikkilä sanookin, että vähähiilihydraattinen dieetti ei ole niuhottajia varten. Jopa alkoholi on kohtuudella ja silloin tällöin kelpo juoma, kunhan suositaan kuivia valkoviinejä ja punaviiniä ja annoskoko pidetään 1-2 lasillisessa. 

Yhtä tärkeää kohtuuden löytämisen sekä oikeiden ruoka-aineiden kanssa on oman kehon kuunteleminen. Heikkilän mukaan ”ylipaino on mielentilakysymys”. Koska kaikki tunnetilat aiheuttavat elimistössä kemiallisia reaktioita, olisi tärkeää pyrkiä rentoon olotilaan ja stressin karkoittamiseen. Kortisoli, stressihormoni, on yksi lihomisen taustalla olevista vaikuttajista. Stressaantuneen ihmisen immuunijärjestelmä on jatkuvassa hälytystilassa ja useimmiten kortisolin läsnäolo aiheuttaa makeannälkää ja saa käden hakeutumaan karkkipussiin tai keksipakettia kohti kerta toisensa jälkeen. 

Erilaiset rentoutumismenetelmät, kuten liikunta, lemmikkien tai lasten kanssa leikkiminen ja muut itselle mielihyvää tuovat asiat auttavat kehoa muodostamaan suotuisan hormonitasapainon ja siten edesauttavat tasapainon löytämisessä.
 

Ansaitset vain parasta!

Heikkilä korostaa, että jokaisen on itse etsittävä itselleen sopivin tapa noudattaa ruokavaliota. Hän tarjoaa ainoastaan väljän ohjenuoran ja jättää vastuun oman kehon ja hyvinvoinnin tarkastelusta lukijalle itselleen. Siten Heikkilän ohje esimerkiksi hiilihydraattien syömisen suhteen on se, että oikea päivittäisen hiilihydraatin määrä on löytynyt silloin kun keho voi hyvin ja olo on energinen läpi päivän. Viikon mittainen testi, jossa sokeri, viljat ja peruna jätetään pois, kertoo jo hyvin kuinka ruokavalio toimii itselle. 

Löytyipä oma elämäntapadieetti vähähiilihydraattisen ruokavalion kautta tai ei, on Heikkilän sanoissa totuuden siemen: hän kehottaa arvostamaan omaa kehoa ja sen vuoksi valitsemaan itselleen vain parasta: luonnonmukaista ja käsittelemätöntä ruokaa.

 

Reseptejä Antti Heikkilän Hyvän Olon Keittokirjasta: 

Kukkakaalimuusi à la Laponie

• 1 keskikokoinen kukkakaali
• voita
• kermaa
• muskottipähkinää

Keitä paloiteltu kukkakaali pehmeäksi vähäisessä vedessä. Soseuta kypsä kaali sauvasekoittimella ja lisää sekaan oman maun mukaan voita, kermaa ja muskottipähkinää. Nauti kalan, kanan tai lihan kera. 
 

Lämmin lohi-avokadosalaatti 

• 1 romainesalaatti tai muuta salaattia
• ½ avokado
• 1 kupillinen keitettyjä vihreitä papuja
• 200g lohta
• kylmäpuristettua oliiviöljyä tai sokeritonta, öljypohjaista salaattikastiketta 

Leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi ja paista siivut paistinpannulla ilman rasvaa. Kaiva lusikalla avokadosta lastuja. Leikkaa salaatti reiluiksi suikaleiksi ja paloittele pavut sopivan mittaisiksi. Sekoita salaatti, pavut, avokado ja öljy. Jaa salaatti lautasille ja asettele lohisiivut kauniisti salaatin päälle.
 

Suklaakääretorttu

• 6 kananmunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna
• 2tl makeutusainejauhetta
• 6rkl sokeritonta kaakaojauhetta
• 5dl vadelmia
• 2dl kermaa

Vatkaa keltuaiset ja makeutusaine paksuksi vaahdoksi. Lisää kaakaojauhe. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita varovasti valkuais- ja keltuaisvaahto toisiinsa. Paista pellille levitetyllä leivinpaperilla 180 asteessa noin 20 minuuttia. Jäähdytä valmis torttu. Vatkaa kerma vaahdoksi ja levitä vaahto torttupohjalle. Lisää vadelmat ja rullaa torttu varovasti. 
 

Lähteet:

-Antti Heikkilän kotisivu. http://www.anttiheikkila.com
-Heikkilä, A. Hyvän Olon Keittokirja. Rasalas 2003. 
-Heikkilä, A. Hyvän Olon Keittokirja 2. Rasalas 2004. 
-Karppaus.info –internetsivusto ja forum. http://www.karppaus.info
-Salmenkaita, I. & Tavi, V. Laihdu ilman nälkää hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla. Teos 2004.
 

Teksti:

Kaisa Jaakkola